Katarinan historiaa- S/S FREDRIKSBORG

Me kaikki jotka tunnemme kesäistä Turkua, voimme varmasti todeta että Aurajoen ravintolalaivat ovat osa tämän päivän turkulaisuutta. Harvempi kuitenkaan osaa tulla ajatelleeksi mitä ravintolalaivojen historiaan on kuulunut ennen näiden sijoittumista eläkepäivinä Aurajoen varteen. Ravintolalaivamme Katarinan historia on mielenkiintoinen –se ulottuu aina 1800 puoliväliin saakka.

Kaikille Tukholman kävijöille on varmasti tuttua päivän retki Waxholmin linnakkeeseen. Kulku sinne tapahtuu yleensä Waxholmbolaget Ab:n isännöimillä laivoilla, jotka ovat osa Tukholman kesäistä saaristokulttuuria. Kun tämä liikennöinti aloitettiin vuonna 1869, hankki yhtiö, Waxholms Ångfartyg Ab itselleen ensimmäisen laivansa, S/S Fredriksborgin. Tämä oli kaikin puolin moderni höyrylaiva, siinä oli huippumoderni potkurijärjestelmä ja se rakennettiin Södran telakalla Tukholmassa. Neitsytmatka tapahtui heinäkuun 18. päivänä 1869, juhlallisesti Tukholmasta Waxholmiin. Vastaanotto tapahtui kunnialaukauksin, ja sitä oli saapunut tervehtimään suuri joukko paikallista väkeä ja saaren tukholmalaisia kesäasukkaita. Uuden potkurihöyrylaivan ansiosta Tulkolman ja Waxholmin välistä liikennettä voitiin ylläpitää niin kauan kun jäätilanne ei ollut liian vaikea, käytännössä maaliskuusta jopa joulukuuhun saakka. Myöhemmin Waxhomsbolaget sai lisää aluksia, ja Fredriksborgin liikennöintiä laajennettiin Lindalssundetiin ja Varmdön pohjoispuolelle.

Höyrylaivojen kehitys eteni 1870-luvulla suurin harppauksin. Vain runsas vuosikymmen myöhemmin vielä äskettäin huippumoderni Fredriksborg oli Waxholmsbolagetin laivaston vanhin alus. Höyrylaiva myytiin vuonna 1882 malmölaiselle varustamolle Malmön ja Höganäsin väliseen liikenteeseen, jossa alus toimi Höganäs-nimisenä. Muutamaa vuotta myöhemmin alus myytiin Turkuun, Suomeen. Ensin nimellä Mariehamn ja myöhemmin Stella höyryalus liikennöi Turun ja Maarianhaminan väliä yhteensä 23 vuotta.

Vuonna 1912 tämä alun perin Fredriksborg-niminen laiva myytiin eteenpäin Tsaarin Venäjällä. Kotipaikaksi tuli Rääveli (Tallinna) ja reitiksi Rääveli–Riika. Muutamaa vuotta myöhemmin höyryalus kuitenkin palasi Suomeen, jossa se 1920-luvun lopulla muutettiin proomuksi ja sai viimeiseksi (?) nimekseen Erika. Toimittuaan useita vuosia hiekkaproomuna Erika motorisoitiin, ja siitä tuli rahtimoottorialus. Erityisen hämmästyttävää on se, että lähes 100-vuotias alus noin 45 vuoden jälkeen muutettiin uudelleen matkustajalaivaksi. Vuonna 1973 entisen lastiruuman päälle rakennettiin matkustajasalonki. Tarkoituksena oli tarjota tiloja 50-vuotisjuhlien ym. viettoon ja charter-matkoille. Menestys jäi kuitenkin varsin vaisuksi. Vuonna 1977 Erika ilmestyi jälleen Tukholmaan, todennäköisesti ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1882. Uusi ura uusvanhana risteilyaluksena ei kuitenkaan urjennut Ruotsissakaan. Alus palasi Suomeen: Waxholmsbolagetin entinen lippulaiva on nyt laiturissa Aurajoen etelärannalla Turussa. 1870-luvun matkustajien jälkeläiset noin viidennessä polvessa saavat nyt tilaisuuden tutustua alukseen Turussa käydessään. Höyrylaivan tarina ei kuitenkaan liene tuttu kovin monille heistä...